31.10
Tiistai

EA2:n toinen päivä. Tämän jälkeen meillä siis on tuo himoittu kortti. Jee!
Aika hieno juttu, että Paula esitti ihan ensimmäiseksi meille oheisen kahtiajaon.

Ja vielä hienompaa oli kuulla, että tämän viimeisen päivän keskitymme sellaisiin asioihin, jotka Eräoppaan tulee ottaa huomioon, jos/kun ei toimita asemakaava-alueella.

Purettiin myös ryhmätöitä. Kuultiin liikuttava tarina sähkövammasta, joka sai onnellisen lopun. Saatiin aivan loistava demoesitys "lumivyöryt-riskitekijät ja varustautuminen-aiheesta." Kukahan mahtaa vielä muistaa että mitä Piialla on selässä?

Ja heti perään kylmyysasiaa:

Tosin opimme, että aika harvoin lumivyöryistä selviää hengissä, eli se ennaltaehkäisy on taas paras keino selviytyä elämästä.

Lopuksi harjoiteltiin moniongelmapelastusta maastossa. Nauraa sai ainakin, mutta kyllä siitäkin jotain jäi päähän myöhemmin sovellettavaksi.

Kurssi päättyi, ja me kaikki valmistuttiin. Viimeiseksi Paula vielä heijasti taululle ajatuksia oppaan repusta. Vaikuttaa pätevältä, jos on maksavia asiakkaita mukana.

HYVÄ PAULA!

Päivän mietelause: "Hoito-ohjeita allergioihin on miljoonia."

30.10
Maanantai

Lomaviikon - etäviikon - lomaviikon jälkeen tahti oli heti tappavaa.
08.30 kala-, sammal- ja  jäkälätentti. Ja heti sen jälkeen Paula kaatoi loppupäivän EA2-asiaa isolla saavilla.
Ainakin mieleen jäi tilannearvio, osaa aloittaa ensiavun, EA1:n kertauksia, 10€ ja EA2:n todistus, vammamekanismi, tutkiminen, murtumat ja ruhjeet, loukkaantuneen siirrot, potilaan seuranta ammattilaisia odotellessa, ota ohjat käsiisi, onnettomuus vai sairauskohtaus, tyrehdytä, tee hätäilmoitus, älä sulje puhelinta...
ja Pietan piirtämä silmä, mikä ei siis kuulunut aiheeseen mitenkään. Mutta hieno se on!

Aika sekavaksi jäi päivä, kunnes Paula kehoitti kaikkia tekemään alla olevasta kuvasta lunttilapun.

Minulla siitä tuli tällainen:

1. Tilannearvio
oma turvallisuus --> missä, ja millainen olosuhde --> onnettomuus vai sairaus --> resurssit auttaa?
112
2. Airway
onko hereillä, herätettävissä? ilmatie auki, suu tyhjä
3. Brething
hengitys, rintakehä, ilmavirta
4. Circulation
katso iho, kuuntele, koske, runsas vuoto?
5. Decision
päätös! hätä? hoida ABC
6. Expose
paljasta/etsi ongelmia
--> ta, he, pu
--> ri, va, la, ai, se, ra
7. Vitaalit/peruselintoiminnot
--> toisto
pulssi 50 - 100, rytmi tasainen, hengitys 15-18 per min., iho normaali, tajunnan taso
8. Lähimenneisyys, oireet, allergiat, perussairaudet, lääkitys, syöminen, juominen, pissa, kakka.

Että tämmöisiä me tänään harjoiteltiin.

Päivän mietelause: "Imodiumin voimalla jengi lentää Kanarialta paskat housussa kotiin."

20.10.
Perjantai

Pade esitteli Juha Pölösen SkiSaariselkä yrityksestä.

Saariselällä talvisesonki myydään täyteen jo edellisvuoden syksyn Ski Expo- messuilla. Suurin talvisesongin haaste on saada kylällä olevat asiakkaat siirtymään 700 m heidän palveluidensa pariin.
Toim.huom: Eipä ole kovin isot haasteet heillä. Tai sitten on jos tuntee paikallisten yrittäjien suhteet toisiinsa ja kyvyn tehdä yhteistyötä. Ainakin vielä 1995 ko. asiat olivat...tai siis niitä ei ollut. Nimimerkillä koitin vuoden, eikä minusta ole siihen vieläkään.

Ykköshaasteekseen Juha listaa kesäsesongin kehittämisen, hyvien työntekijöiden löytämisen sekä asuntojen löytämisen näille. Tähän hän toivoo meidänkin keskittyvän - ei palkollisina vaan pienyrittäjinä.
Vetovoimaisimmat tekijät kesäsesongissa Sääri...eikun Saariselällä ovat UKK- kansallispuisto ja jos hotellit pitävät ovensa auki kesällä. (Kts. edellinen toim.huom.) Uutena vetovoimatekijänä on valokuvaus ja revontulten katselu.
Niin ja vuosikymmenten takainen jargonia Finnairin ja kunnan yhteistyökyvyttömyydestä yhteisen asian ympärillä jatkuu edelleen. If you ask me, I say happy trails and all the best.

Toisaalta hieno ja rauhallinen "luxuspaikka", missä pyritään panostamaan luonnossa liikkumiseen, hyvinvoinnin tarjoamiseen ja ekologiseen lähestymiseen asiassa kuin asiassa.

Toiset yrittävät tehdä sitä Lapissa ja toiset tekevät sitä etelässä. Kukin tyylillään.

Jos kiinnostuit, niin poikkea haastattelemassa SkiExpossa tai ota muuten yhteyttä.


Päivän mietelause: "Jos et ole kiinnostunut Saariselällä työskentelystä, et jäänyt mistään paitsi."

19.10.
Torstai

Purettiin heti aamusta Nuuksion palautetta Keijon johdolla. Kovin oli taas laimeata keskustelua aiheesta. Porukkaakin oli yllättävän vähän paikalla.
Hetkittäin syttyi mukava kipinä jutustellessa. Tässä pieni esimerkki.
Keijo: Millaisia uusia luontoelämyksiä saitte kokea?
Sakke: Isot Haavat.
Sanni: Sydämessä?

Tai kun Keijo vastasi jonkun kysymykseen suunnistusryhmän jakautumisesta maastossa että... ja hetken päästä te huutelette että missä te ootta?

Näillä aiheilla se Keijo meitä kiusasi ja taisi vähän tuskastuakin, kun niin flekmaattisesti otettiin kantaa asioihin. Ehkä pitäisi avoimemmin kertoa mikä ottaa päähän ja mikä on hyvää. Tiedä häntä.

Lounaan jälkeen Keijo kertoi näytön vastaanottajan näkökulmasta mm. tuotekortin täyttämisestä ja suunnitelmien tekemisestä pohjautuen näyttöpalluroihin. Nyt oli taas porukka hipihiljaa. Tai kiinnostaa aihe. Toivottavasti se antoi meille tarmoa harjoitustöihimme ja paperihommien tekemiseen. Kokemuksesta näet tiedän, että ne kannattaa tehdä monta kertaa alusta alkaen itse. Joka kerralla siitä tulee helpompaa.

16.00 alkoi vielä Vauden tuote-esittely alakerrassa. Nyt täytyy kyllä todeta, että tuon oloiselta myyjältä en osta mitään, vaikka tuotteet olisivat kuinka hyviä tahansa. Jos myyjä ei ole innostunut asiastaan ja asiakkaidensa tarpeista, niin antaa olla. Ostan mieluummin kotimaista kierrätyksestä. Liekö ollut huono päivä tai jotain, mutta näin ei toimita ja sen vielä kuulee jälkeenpäin, todennäköisesti esimieheltään.

Päivän mietelause:
"Kun tällä tavalla teettä ne paperityöt, niin todennäköisyys sille, että kaikki mänöö hyvin, on mahottoman suuri."

18.10
Keskiviikko

Jone kyseli Mustijoen palautteen suullisesti heti aamulla ja kertoi mihin keskitytään TyKy / TyHy- projektissa: 2 aktiviteettia alueen esittelynä niin historian- kuin myös luonnon näkökulmasta ja lounas.

Meidän lounaan jälkeen Pade puhui taas oppilaskuntapropagandaa pitkään ja hartaasti. Tarjolla on loppuvuonna niin näytö paikkoja kuin myös oppilaskuntalaskutuksiakin Opistolla. Kovin oli flekmaattista kuulijakuntaa. Nyt ei ainakaan itseä jaksa napata juuri lainkaan mikään "yhteisduuni", kun tuntuu siltä, että omissakin kouluduuneissa olisi ihan riittämiin. Yksi meistä toki kunniakkaasti nappasi ruokanäytön tästäkin tarjonnasta. Hattu nousee!

Muuten iltapäivä suunniteltiin meidän ryhmän TyKyä eli Liesjärveä. Seinähän siinä nousi vastaan ja epätoivo valtasi mieliä. Päätettiin, että huomenna uusin ajatuksin ja tarmoa puhkuen koko tiimin voimin.

Päivän mietelause: "Dolce Far niente = Suloinen mitääntekemättömyys."

16.10 - 17.10
Maanantai ja tiistai

Mustijoen melonretki Antin ja Joelin kanssa.

Ennakkovalmistelut ja "asiakasinformaatio" Antin toimesta oli hoidettu mallikkaasti. Oli myös viimehetken kuvia tulvivista koskista.

Reitti oli mielenkiintoinen. Märän syksyn, myöhäisen ajankohdan ja tulvien yhteisvaikutuksesta tuoksu oli paikka paikoin aika paha ja maisema hoitamaton. Ehdottomasti hienoin pätkä oli maanantain viimeinen Tuuliruusulta majoituspaikkaan. Pimeää, hiljaista ja rauhallista.

Ensikertalaisena päällimmäiseksi ajatukseksi jäi alituinen kanoottien vetäminen rantaan, yli nurmikoiden ja teiden ja takaisin rantaan. Asiakaskokemuksena sellainen, että viestisin sen markkinointimateriaaleissa selkeästi jo ennakkoon, ettei tule sellaisia pettymyksiä kuin mitä itse koin.  Tai järjestäisin tilaisuuden niin, että roudauspalvelut ostetaan alihankintana ja asiakkaat pääsevät nauttimaan melonnasta. Tai vaihtaisin paikkaa.

Aamulla ihmeteltiin punaista aurinkoa taivaanrannalla. Toivottavasti Joel sai paremman kuvan siitä kuin minä.

Kaiken kaikkiaan melonta tuotteena on aikamoista logistiikkabusinesta. Jos sellaisesta tykkää, niin mikäs siinä. Minä mielummin keskityn muuhun, vaikka mukavaahan tuokin on mukavassa seurassa. Tai jos joku maksaa siitä oikeasti paljon.

Päivien mietelause: "Ja Joelle sanoin hei."

13.10.
Perjantai

Kalastusta rannassa. Jone.

Ei kuvia.

Ei kommentteja.

Eilisen jälkien siivous ja tiskaus.

Aikaisin kotiin.

Päivän mietelause: "Taas mennään, rakkaudest´ lajiin, ei rahan takii."

12.10
Torstai

Tänään meillä oli Nuuksion ryhmällä 15 pax luottamusmiehiä iltaruokinnassa 17.00 kodalla. Reija pyydettiin paikkaamaan aukkoja miehistössä #paraspaikkaaja. Koko päivä valmisteltiin iltaa: Käytiin kaupassa, valmisteltiin ruokia, sovittiin tehtäväjakoa, koristeltiin ja katettiin, tehtiin loimutuslautoja ja muutenkin oli kova hoppu. Jopa niin, että unohdin taas kuvan.

Tilaisuus onnistui vallan mainiosti. Palaute asiakkailta oli todella mairitteleva ja siitäkös me innostuttiin.

Saatiin asiakkaat parahiksi ulos kodalta, ennen kuin muut kurssilaiset ryntäsivät illanviettoon.
Siitä en tämän enempää mainosta, koska niin on sovittu.

Päivän mietelause: "Kun kysyt asiakkaalta palautetta tilaisuuden aikana, tulee harvoin negaa."

11.10.
Keskiviikko

Taas yksi päivä ilman kuvan kuvaa, kun oli koko päivän sormet rasvassa polkupyöräkorjaushommissa.
Antti sitä meille piti ja ansiokkaasti pitikin. Jopa minä opin uutta pyörän huollosta ja korjaamisesta, vaikka oma pyöräni onkin poikien vanhoista koottu.

Pudistettiin ketjut ja rasvattiin ne. Irrotettiin rengas, paikattiin se ja koottiin takaisin. Oikastiin vannetta ja säädettiin jarruja sekä vaihteiden vaihtajia.

Osa minulle tuttua, joten päädyin jeesaamaan vähemmän kokeneita kavereitani.

Jotenkin kuulas päivä. Ei oikein osannut tarttua mihinkään kovalla tarmolla ja tuntui, ettei saa mitään tehtyä. Sama koskee tätä tekstiä.

Päivän mietelause: " Ketjut kannattaa puhdistaa ja rasvata jokaisen lenkin jälkeen."
Ja mää sanon että just joo.

10.10
Tiistai

Jone puhui kalastuksen lupaviidakosta ja huh, huh että porukka meni ymmälleen. Enkä yhtään ihmettele. Onhan se niin sekavaa, kun ensimmäisen kerran asiasta kuulee. Ja aika moni kuuli ensimmäisen kerran.
Harjoiteltiin myös tunnistusta. Pareittain valmisteltiin kahdesta kalasta tunnistus- ja eroavaisuusvinkit. Minä ja Sanni selitettiin hauesta ja Harjuksesta.

Mukava knoppitieto tarttui myös minun päähäni: Silakan erottaa salakasta evälinja, joka silakalla on  I ja salakalla A; tietenkin.

Sovittiin, että kalatentti pidetään samalla kerralla Sammaleiden ja jäkälien kanssa 30.10. klo. 8.30. Muista harjoitella lomaviikolla!!!

SOVITTIIN MYÖS REIJAN KANSSA, ETTÄ POIKETAAN LIESJÄRVELLÄ LOMAVIIKOLLA TORSTAINA 26.10.

Pade puhui iltapäivällä torstain leikeistä. Me vetäydyttiin omaan ryhmäämme juonimaan torstain ruokatilaisuutta.

Perjantaina sitten kalastetaan oikeasti järvellä, minkä torstain valvomiselta ehtii.

Päivän mietelause: "Simppu on kala, joka asuu vedessä."

9.10.
Maanantai

Tämä päivä kannattaa minun laittaa muistiin, 9.10.2017. Tänään ensimmäisen kerran alkoi oikein kunnolla napsahdella asiat paikoilleen.
Olin jo sunnuntaina katsellut, että tänään jutellaan itselleni tärkeitä asioita, kuten luontoreittirakentamista.
Mutta samana sunnuntaina olin myös saanut varmistuksen ensimmäisen harjottelujakson toteutumisesta Kuusamon Oivangissa 15.12.2017 - 7.1.2018. Tämän lisäksi olin pitänyt puhelinpalaverin Metsähallituksen kanssa aiheesta minun näyttökoe Aleksin Kiven metsästysmailla Lopen Keihäsjärvellä, mikä on yksi Metsähallituksen erähistoriakohteista. Sieltä tuli vastapallona, että voisin toimia oppaana ja "tuottajana" kun Metsähallitus tekee muistakin erähistoriakohteistaan markkinointimateriaalia. Jone ja Pade olivat molemmat hyvin innoissaan tästä mahdollisuudesta. Kehuivat, että meikäläisen näytöt rupeavatkin sitten olemaan kasassa. Ja harjoittelujaksot. Noh katsotaan sitä sitten, mutta kyllähän tuo MH:n neuvottelutarjous todella houkutteleva on. Minulla on siitä seuraava puhelinpalaveri huomenna tiistaina.

Mutta siis tänään maanataina vastuukouluttajana toimi Antti Tähkäpää Hyriasta. Aiheina siis reitistöjen suunnittelu ja toteutus; etenkin melonnan näkökulmasta. Tästä muutama kalvo alla.

Kuten todettu, kovin mielenkiintoista ajatellen kotikyläni nykyistä innokkuutta rakentaa erilaisia luontoreittejä kylän alueelle. Toivottavasti minusta on niissä hankkeissa jotain hyötyä.
Antin mukaan kaikki alkaa luontohyvinvoinnin ymmärtämisestä sekä turvallisuus- ja laatuluokituksista, jotka ovat vasta tulossa meille Suomeen. Näitä seuraa reittirakentamisen osaaminen ja prosessi ja sen jatkuva kehittäminen hoito- ja käyttösuunnitelmineen sekä yhteistyökuvioineen etenkin palveluiden osalta.
Antti kuuluu jos jonkinmoiseen järjestöön ja instanssiin aiheen puitteissa. Tähän mieheen kannattaa pitää hyvät välit. MUISTA TALLENTAA KAIKKI ANTIN KALVOT REITTISUUNNITTELUSTA!
Tämä sama kokonaisuus tehdään sitten melontaparin kanssa olemassa olevan melontareitin kehitystyöprojektina Mustijoella.

Ja ohessa aikataulu tekemiselle.

Iltapäivän Antti alusti pyöräilemisestä ja pyörän huollosta. Ai niin ja välissä sovittiin tämän viikon torstai-illan 20 pax illallisen askelmerkit ryhmän kanssa. Minun roolini tulee onneksi olemaan tulipoika ja tarjoilija sekä seurustelu-upseeri. Ja vielä ehdittiin sopia myyräkuumeryhmän työnjako. minulle jäi, noh unohdin sen jo, ja yhteenvedon puhtaaksikirjoitus. Oman osuuteni siitä yritän vielä tänään tehdä.
Voi tätä rumbaa!

Päivän mietelause: "Palvelut tekevät reitin."

Viikko 40

2–6.10

Nuuksion vaellusviikko

Koko viikkoa leimasi hyvin Reijan Karkkilan murteella esittämä lausahdus torstai-iltana:”Mää ruvin jo ihmettelemään, että loppuuks tää sare lainkan.”

Retkelle oli asetettu seuraavat tavoitteet:

·      * Kansallispuisto tutuksi

·      * Osaa suunnitella ja toteuttaa lyhyen syysvaelluksen ryhmälle, jolla vähän kokemusta

·      * Oppaana toimimisen taidon lisääminen

·      * Suunnistaminen ja kartanluku

·      * Uusien luontoelämysten kokeminen

Teemat

·      * Luontokuvaus

·      * Suunnistus

·      * Luonto

·      * Hätämajoite

Retki oli jaettu kahteen ryhmään ja kahteen kouluttajaan, jotka vaihtaisivat ryhmiä keskiviikkona lounaalta. Meidän alkuviikon oppaaksi tuli Joel Ahola - retkeilytoimittaja, tietokirjailija, valokuvaaja, esitelmöijä, asiantuntija, konsultti ja maanmittauksen DI / kartoittaja. Kaiken kukkuraksi hän saa testattavakseen kaikenlaisia varusteita, joista sitten tavarantoimittajat toivovat hänen kirjoittavan lehtiinsä. Viikon ensimmäinen mietelause lipsahtikin Joelin suusta.

” Tua noin, ei tää loue toimi ilman tota keskisalkoa.”

Eikä siinäkään vielä kaikki. Hän on myös innokas metsästäjä ja suurriistayhteyshenkilö. Supikoiraloukutus tuntui olevan kovinkin lähellä sydäntä Espoon keskustassa. Missä se sitten on, jäi vielä selvittämättä.

Loppuviikon vastuun ryhmästämme otti tuttu ja turvallinen Saarijärven Keijo. Luontohavaintoja tehtiin soljuvasti niin kuin myös kuunneltiin Keijon viisauksia kevyellä Etelä-Pohjanmaan murteella. Taas sain raapustaa päivän mietelauseita muistikirjaani.

Viikko oli monessa mielessä opettava – ei vähiten siksi, että opin miten minä itse ja minun varusteet toimivat ääriolosuhteissa – tässä tapauksessa jatkuvassa sateessa. Onnekseni sain huomata, että molemmat toimivat kohtuullisen hyvin. Se, missä minullakin lienee melko lailla edelleen oppimista, on tuo ryhmän erilaisuuden sietäminen. Tähän väliin taas yksi viikon mietelause Keijolta.

”Nyt kun tullaan takaaisin sivistyksen parihin niin Rami saa puhua vain silloon, kun sille annetaan lupa. Ja silloonkin äänenvoimakkuus saa olla maksimissaan 20 desiipeliä.”

Taisi Keijoakin ihan loppumatkasta vähän tympiä Ramin jatkuva kovaääninen häslääminen, kun äityi kaikkien kuullen moiseen, melko osoittelevaan lausuntoon. Aiheellinen kuitenkin.

Toinen lause, mikä jäi elävästi mieleen Keijolta, oli kun päivän johtajat pitivät neuvonpitoaan.

”Nuuksiossa on sillätavalla heleppua, notta jokaisen lammen ja järven yhdistää poloku. Ja jokaasen järven ja lammen rannassa menöö poloku.”

Mutta Kansallispuistoon tutustuminen aloitettiin Joelin ja kameran opastuksella. Aika paljon enemmän olisimme varmaankin saaneet, jos ei olisi niin paljoa satanut. Mutta kyllä Joel sai ainakin minut katsomaan maisemia ja yksityiskohtia hieman uudesta kuvakulmasta. Kiitos siitä. Ohessa muutama otos puhelinkameralla, mistä olen aika ylpeä.

Joel: ”Jos sää otatkin kuvan hieman - tua noin - eri kulmasta kuin mitä normaalisti, niin saattaa olla hyvä lopputulos.”

Joel: ”Kameralla voi ottaa kolmelaisia kuvia: Maisemakuvia, potretteja ja yksityiskohtakuvia.”

Kuusikon kansaa käräjillä

Joel: ”Kyllä mun jutut menee aina kuva edellä.”

Koko viikko aukaisi minulle toisaalta Nuuksion monimuotoisuuden ja toisaalta kuluneisuuden kasvot. Tavallaan sääli, mutta minkäs teet, jos vierailijoita on vuosittain puoli miljoonaa; kuluuhan siinä paikat.

Reittisuunnittelu varmasti onnistuu ja toteutuskin tuollaisessa paikassa, missä on moninaiset palvelut lähellä.

Opastaidot ja lähestymiskulmat alkavat valjeta myös minunkaltaiselle hitaalle hämäläissielullekin. Siinä mielessä tosi opettavainen reissu. Kun päässä kuuluu naks, niin silloin oppii. Voi kunpa kaiken voisi vain tallentaa kovalevylle myöhäisempää käyttöä varten.

Suunnistustakin pääsin taas harjoittelemaan. Onneksi nyt rauhallisesti ja harkiten. Ja sieltähän sitä tulostakin alkoi tulla. Toki vielä johdin porukkaa hieman harhaan sateessa.

Hätämajoitteista juteltiin viimeisenä iltana Keijon kanssa muutama sana. Niistä kuulemma lisää talvemmalla.

Kaiken tämän lisäksi opin, että nyt kannattaisi tehdä

·      kooste oppaan priifistä ja vakioselityksistä ja tarinoista

o   Esittely, tehtävä, tarkoitus, raffi reitti, eka etappi, vaaratilanteet, ea etc.

o   Alkulämmittely, tauko ekan 200-400 metrin jälkeen

o   Seuraa spirittiä, jaksamista

o   Tauota tarpeeksi, muistuta juomisesta ja syömisestä

o   Viimeinen tauko 200-300 metriä ennen päämäärää, jolloin

§  Mitä tehdään, kuka tekee mitä kun saavutaan

§  Mitä sitten

§  Ja tulopriifi ja toimet

·      Suunnitelma koko retkestä

n  Tältä näyttää nuotiopaikan puupino, kun Erä- ja Luonto-opas on viimeinen lähtijä.

Huima viikko ja kokonaisvaltainen kokemus. Eikä niin paljoa konkretiaa, ettei vähän kauneuttakin:

"Jos kallistan vähän päätäni tällälailla, niin oonko mää suoremman näköinen vai kauniimpi?"

Viikon viimeisen mietelauseen lausui Sakke Haltian kahvilassa.

”Tää henkilökunta on niin kuivaa, että niitten kannatais hankkia yhteinen palovakuutus.”

Liekö ollut hieman pettynyt palvelun laatuun?

Nyrpeä kuin revitty Pakurikääpä.